AtoZ Oy on kehittänyt menetelmän tietojärjestelmien energiatehokkuuden kartoittamiseen ja optimointiin. Ohjelmistojen energiatehokkuuden optimoinnin tarkoituksena on pienentää järjestelmien energiankulutusta ja hiilijalanjälkeä sekä saavuttaa selkeitä kustannussäästöjä.
Kyseessä on ensimmäinen kotimainen hanke laatuaan ja tiettävästi kansainvälisestikin ainutlaatuinen avaus. AtoZ Oy:n energiatehokkuushanke on saanut ELY-keskukselta EU-rahoitteista yrityksen kehittämisavustusta.
Hankkeen tekee kansainvälisesti merkittäväksi se, että ICT-ala ja palvelut kuluttavat maailmanlaajuisesti noin 10 prosenttia kaikesta tuotetusta sähköstä. Tietojärjestelmien parempi energiatehokkuus pienentää ICT-järjestelmien hiilijalanjälkeä, ja se voi tuoda sivuvaikutuksena miljardien eurojen säästöt ohjelmistoja tuottaville yrityksille.
Hankkeessa tehtiin energiatehokkuuden kartoitus neljän erityyppisen ja kokoisen yrityksen tietojärjestelmiin (Heeros Oyj, Nomentia Oy, AiCan Oy ja lamit.fi Oy). Hankkeen tulokset osoittavat, että tietojärjestelmien energiankulutus ja hiilijalanjälki pienenevät jopa kolmanneksella optimoinnin keinoin. Vaikka pilottiauditointeihin valitut järjestelmät olivat luonteeltaan erilaisia, niistä kaikista löytyi merkittäviä mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamiseen.
Asiantuntijat Jarkko Koistinaho ja Esko Tajakka selvittivät, millä tavoin on mahdollista tutkia tietojärjestelmien eri osa-alueiden energiankäyttöä. Toistaiseksi saatavilla ei ole ollut luotettavaa menetelmää tähän arviointiin. Nyt tehty pioneerityö tuotti arviointikriteeristön, joka paneutuu monipuolisesti tietojärjestelmien eri toimintoihin.
– Halusimme laajentaa ymmärrystämme siitä, mitä vihreät tietojärjestelmät voisivat konkreettisesti olla. Aiheesta on tehty tutkimuksia, mutta käytettävissä ei ole ollut riittävän selkeää mittaustietoa, jota pystyisimme sellaisenaan hyödyntämään hankkeessamme. Olemme tehneet paljon taustatason työtä, jonka myötä kehitimme auditointiprosessin ja arviointijärjestelmän, Koistinaho kertoo.
Auditointiprosessin tavoitteena on tunnistaa järjestelmästä energiatehokkuuden kannalta lupaavimmat parannuskohteet. Yksi merkittävä haaste on siinä, että osa julkisista pilvipalveluista tarjoaa yleisen tason tietoa tietojärjestelmien energiankulutuksesta. Kokonaiskulutusarvot ja arviot palveluiden hiilijalanjäljestä ovat saatavilla, tosin jopa kolmen kuukauden viiveellä.
– Emme lähteneet kuitenkaan kehittämään omia mittausjärjestelmiä, vaan hyödynsimme sitä tietoa, mitä palveluntarjoajilta oli saatavilla. Löysimme myös keinoja, miten pystymme arvioimaan tietojärjestelmien hiilijalanjälkeä ja seuraamaan toteutuneen optimoinnin vaikutusta päivätasolla.
Auditoinnin perusprosessi oli kaikille osallistuneille yrityksille sama.
– Ensiksi haastattelimme auditoitavien tietojärjestelmien kehityksessä mukana olleita sidosryhmiä ja keräsimme tietoa järjestelmän ympäriltä. Tiedonkeruun yhteydessä tutkimme tietojärjestelmän rakennetta ja pyrimme ymmärtämään, mitkä ovat sen tehtäviä. Näin saimme asiakkaan toiminnan ja auditoinnin kannalta järjestelmän tärkeimmät energiatehokkuuteen vaikuttavat osa-alueet selville.
Asiakas sai auditoinnin päätteeksi raportin, joka kertoo järjestelmän energiatehokkuuden osa-alueittain. Pakettiin sisältyivät myös suositukset kustannustehokkaista optimoinneista energiankulutuksen vähentämiseksi.
Jokaisesta auditoidusta kohteesta jäi käteen jotain uutta.
– Selkeä havainto oli, että erityyppiset järjestelmät kuluttavat energiaa merkittävästi eri tavoin. Pitkän kehityselinkaaren järjestelmät ovat saaneet historian painolastin taakakseen, jolloin vuosien aikana tehdyt suunnitteluratkaisut ja myöhemmät kompromissit vaikuttavat suuresti energiankulutukseen. Joissakin järjestelmissä raskain kuormitus voi tulla esimerkiksi suurien tietokantojen ylläpidosta, jolloin olisi syytä arvioida tietomallin rakennetta ja muokata se nykyajan tarpeiden mukaiseksi.
AtoZ Oy rakentaa energiatehokkuuden auditoinnista ja tietojärjestelmien optimoinnista uutta liiketoimintakonseptia.
– Olemme luoneet uuden uraauurtavan palvelukokonaisuuden, jota pääsemme nyt tarjoamaan asiakkaillemme. Ohjelmistojen pienempi energiankulutus näkyy asiakasarvona suoraan myös palvelinkustannuksissa, joten talousvaikutus toimii hyvänä kannustimena myös energiatehokkuustoimenpiteisiin. Tavoittelemme tätä kautta yrityksemme kasvua ja myös ensimmäisiä avauksia vientikaupan suuntaan, toimitusjohtaja Mikko Leinonen kaavailee.
