Yhteenveto
Olemme kehittäneet menetelmän tietojärjestelmien energiatehokkuuden kartoittamiseen ja järjestelmien optimointiin energiankulutuksen vähentämiseksi. Menetelmän kehittämisen yhteydessä rakensimme kartoittamista varten auditointiprosessin ja pöytäkirjapohjan sekä keräsimme laajasti tietotaitomateriaalia tulevaisuuden auditointien ja optimointien tueksi.
Pilottivaiheen auditointeihin valitsimme neljä yritystä, jotka olivat auditointiprosessin kehittämisen näkökulmasta tarpeeksi erilaisia keskenään. Kriteereiksi asetimme yrityksen ja tuotekehitysorganisaation koon, järjestelmissä käytetyt teknologiat ja alustat sekä järjestelmissä tapahtuvat verkkoliikennemäärät.
Kaikkien pilottiauditointien vuositason yhteiseksi säästöpotentiaaliksi arvioimme rahallisesti 120000 euroa, hiilidioksidipäästöistä 2 tonnia, sähkönkulutuksesta 7 MWh. Arvioituihin lukuihin perustuvat optimointisuositukset suhteutettiin täysin asiakkaidemme järjestelmien nykyarkkitehtuuriin ja -resursointiin. Säästöpotentiaaleihin ei sisälly kokonaisvaltaisia uudistusehdotuksia, jotka antaisivat merkittävimpiä säästöjä, koska jokainen laaja uudistus vaatii tarkemman kehityssuunnitelman.
Suurinosa tietojärjestelmien päästöistä tulee datakeskuksien ja palveluntuottajien arvoketjussa tapahtuvista epäsuorista päästöistä (Scope 3 -luokka). Yksinkertainen esimerkki tällaisen päästön muodostumiseen on uusi laitehankinta datakeskukseen. Viime vuosien teknologiset harppaukset pilvi- ja virtualisointitekniikoissa kehittäjillä on huomattavasti helpompi varata tarvitsemansa resurssit käyttöön datakeskukselta, mikä voi näkyä yrityksessä kasvavina piilevinä kuluina ja päästöinä.
Kahdessa pilottiauditoinnissa tehtiin kevytmuotoista optimointia ja samalla seurattiin optimointien purevuutta. Toisessa saimme päästöjä vähennettyä kolmanneksella alkuperäisestä arvosta, vastaavasti kuluja saimme vähennettyä 10% — ennen optimointia arvioimme laajan säästöhaarukan, kuluissa 30% — 60% ja päästöissä 50% — 70%, jotka saavutamme tekemällä loput optimointiehdotukset.
Laajemmassa mittakaavassa ongelma on paljon suurempi, etenkin silloin kun sovittuja yhteisiä käytäntöjä ei ole tai seurantaa ei tehdä. Varattuja, selkeästi käyttämättömiä resursseja löytyi kahdesta pilottiauditoinnista. Kolmessa pilottiauditoinnissa havaittiin, että käytetyt resurssit olivat hyvin vähäisellä käytöllä satunnaisia kuormapiikkejä lukuunottamatta — pääosin järjestelmät olivat aktiivikäytössä toimistoaikoihin.
Kaikista pilottiauditoinneista saatu yhteispotti vuositason säästöistä
(vertailukohdat perustuvat keskimääräisiin arvoihin)
Kaikista auditoiduista järjestelmistä löytyi arkkitehtuurillisesti uudistamisen varaa, jotta säästöpotentiaalit olisivat merkittävästi suurempia kustannusten ja päästöjen suhteen. Merkittävin optimointisuositus on käyttää pilvinatiiveja ratkaisuja tai hyödyntää sellaisia teknologioita, joiden avulla järjestelmät kykenisivät reagoimaan adaptiivisesti erilaisiin kuormitustilanteisiin — pienellä kuormituksella skaalataan varattuja resursseja vähemmälle tai sammutetaan kokonaan ja suurella kuormituksella resursseja kasvatetaan tarpeen mukaan. Automaattinen skaalaus ei ole yksinään eikä myöskään tehokkain tapa rakentaa kestäviä järjestelmiä vaan jokainen järjestelmän osakokonaisuus pitää arvioida erikseen. On tiedettävä mistä toiminnoista järjestelmän osakokonaisuus vastaa ja miten paljon se saa hyödyntää resursseja.
Kevään ja kesän aikana julkaisemme käytännön tason havaintoja esimerkkeineen auditoinneistamme energiatehokkuus-blogisarjassamme, jonka löydät seuraavan linkin takaa: https://www.atoz.fi/blogi/tag/energiatehokkuus.